Kenttämuistiinpano I

Hyvinvointi voi myös kuormittaa

Hyvinvointia koskevaa tietoa on enemmän saatavilla kuin ehkä koskaan. Tiedämme, että kannattaa liikkua, nukkua riittävästi, syödä monipuolisesti, palautua, ylläpitää ihmissuhteita ja vähentää stressiä. Moni tietää myös suunnilleen, mitä omassa elämässä pitäisi tehdä enemmän tai vähemmän. Silti tieto ei automaattisesti muutu hyvinvoinniksi.

Itse olen viime aikoina pysähtynyt miettimään erityisesti sitä, voiko hyvinvoinnin tavoittelusta itsestään tulla yksi kuormituksen lähde. Kun jokainen asia muuttuu tehtäväksi, myös alun perin hyvää tekevät asiat voivat alkaa tuntua velvollisuuksilta.

Pitäisi päästä askeltavoitteeseen.
Pitäisi tehdä voimaharjoittelu.
Pitäisi venytellä.
Pitäisi meditoida.
Pitäisi syödä oikein.
Pitäisi palautua tehokkaasti.

Pitäisi.

Ja lopulta voi syntyä tilanne, jossa hyvinvointi koostuu pitkästä listasta asioita, joita ei ehdi tehdä.

Hyvinvointia voi tarkastella myös kuormituksen näkökulmasta

Kuormitus ei tarkoita vain negatiivisia tai epämiellyttäviä asioita. Myös myönteiset asiat vaativat aikaa, energiaa ja päätöksentekoa.

Psykologisessa tutkimuksessa puhutaan esimerkiksi kognitiivisesta kuormituksesta: ihmisen kyky käsitellä tietoa, tehdä päätöksiä ja ylläpitää tarkkaavaisuutta on rajallinen. Jos päivän aikana joutuu jatkuvasti miettimään, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi, myös hyvinvointiin liittyvät valinnat voivat lisätä tätä kuormaa. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi täydellinen hyvinvointisuunnitelma ei välttämättä tunnu hyvältä käytännössä. Joskus suunnitelma voi yksinkertaisesti vaatia enemmän aikaa, päätöksiä ja energiaa kuin elämäntilanteessa on käytettävissä.

Oma havaintoni

Olen itse huomannut, että silloin kun hyvinvointia alkaa mitata ensisijaisesti sen perusteella, kuinka monta asiaa on saanut tehdyksi, huomio siirtyy helposti pois olennaisesta. Voi tehdä kaikki suunnitellut asiat ja silti olla jatkuvasti hieman kiireinen tai väsynyt. Toisaalta voi myös olla tekemättä puolta suunnitelluista asioista ja silti voida hyvin.

Tämä ei tarkoita, etteivät rutiinit tai tavoitteet olisi hyödyllisiä. Päinvastoin: säännölliset tavat voivat helpottaa arkea, koska kaikkea ei tarvitse ratkaista uudelleen joka päivä. Hyvinvointirutiinin tärkein ominaisuus ei kuitenkaan ole se, kuinka täydellinen se on, vaan se, mahtuuko se oikeasti omaan arkeen.

Kenttäkokeilu: vähennä yksi hyvinvointitehtävä

Tällä viikolla älä lisää mitään uutta.

Valitse sen sijaan yksi hyvinvointiin liittyvä asia, joka tuntuu tällä hetkellä enemmän velvollisuudelta kuin aidosti hyödylliseltä.

Kysy itseltäsi:

Mitä tapahtuisi, jos tekisin hieman vähemmän?

Voisit esimerkiksi:

• vaihtaa askeltavoitteen yhteen kävelyyn ilman mittaamista
• jättää yhden hyvinvointisovelluksen tai seurannan viikoksi tauolle
• lopettaa yhden asian optimoinnin ja tehdä sen vain riittävän hyvin
• jättää kokonaan väliin jotain, jonka koet lisäävän enemmän stressiä kuin hyvinvointia.

Tarkoitus ei ole luopua itsestä huolehtimisesta. Tarkoitus on tutkia, mitkä asiat todella tukevat hyvinvointiasi ja mitkä ovat ehkä muuttuneet huomaamatta suorittamiseksi.

Tunnistan pitäisi-ajattelun myös itsessäni. Olen hyvä keksimään asioita, joita minun pitäisi tehdä voidakseni paremmin. Välillä lista kasvaa pidemmäksi kuin huomaankaan. Siksi ajattelin tällä kertaa ottaa omasta neuvostani vaarin. En lisää itselleni yhtään uutta hyvinvointitehtävää ennen kuin katson, löytyisikö listalta jotain, missä voisin hieman höllätä.